tonen

Wikisanakirjasta

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta toon

Verbi[muokkaa]

tonen

  1. esitellä, näyttää

Keskihollanti[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tônen

  1. esitellä
  2. paljastaa, jättää paljaaksi
  3. todistaa, osoittaa

Norja (bokmål)[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta tone

Norja (riksmål)[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta tone

Norja (nynorsk)[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta tone

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta ton

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p. tonst
ind. prees. y. 3. p. tont
ind. imperf. y. 3. p. tonte
part. perf. getont
apuverbi haben

tonen

  1. (valokuvaus) retusoida

Tanska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta ton