toitottaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
toitottaja (10)
- henkilö, joka toitottaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪oi̯t̪ot̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: toi‧tot‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toitottaja | toitottajat |
| genetiivi | toitottajan | toitottajien (toitottajain) |
| partitiivi | toitottajaa | toitottajia |
| akkusatiivi | toitottaja; toitottajan |
toitottajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toitottajassa | toitottajissa |
| elatiivi | toitottajasta | toitottajista |
| illatiivi | toitottajaan | toitottajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toitottajalla | toitottajilla |
| ablatiivi | toitottajalta | toitottajilta |
| allatiivi | toitottajalle | toitottajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toitottajana | toitottajina |
| translatiivi | toitottajaksi | toitottajiksi |
| abessiivi | toitottajatta | toitottajitta |
| instruktiivi | – | toitottajin |
| komitatiivi | – | toitottajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | toitottaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka toitottaa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- toitottaja Kielitoimiston sanakirjassa