toistaitoinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
toistaitoinen (38) (komparatiivi toistaitoisempi, superlatiivi toistaitoisin) (taivutus [luo])
- taidoton, taitamaton
- (murteellinen) vajaakykyinen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈtoisˌtɑitoinen]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: tois‧tai‧toi‧nen
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. taidoton
Ks. taidoton |
2. vajaakykyinen
Ks. vajaakykyinen |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- toistaitoinen Kielitoimiston sanakirjassa