toispuolinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

toispuolinen (38)

  1. sellainen, joka esiintyy tai ilmenee vain toisella jonkin kahdesta puolesta tai osapuolesta
    Onnettomuuspaikalla liikenne on tilapäisesti toispuolinen.
    Ihastuminen osoittautui pian toispuoliseksi.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈtoisˌpuolinen]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: tois‧puo‧li‧nen

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

toispuolinen (38) (komparatiivi toispuolisempi, superlatiivi toispuolisin) (taivutus [luo])

  1. (myös kuvaannollisesti) sellainen, joka on painottunut jonkin kahdesta puolesta tai osapuolesta jommallekummalle selkeästi enemmän kuin toiselle
    Kantamus oli hätäisen pakkaamisen jäljiltä toispuolinen.
    Heidän omaisuutensa jakauma oli kovin toispuolinen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈtoisˌpuolinen]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: tois‧puo‧li‧nen

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

1. enemmän toiselle puolelle painottunut

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=toispuolinen&oldid=3985797”