toipunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
toipunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä toipua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toipunut | toipuneet |
| genetiivi | toipuneen | toipuneiden toipuneitten |
| partitiivi | toipunutta | toipuneita |
| akkusatiivi | toipunut; toipuneen | toipuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toipuneessa | toipuneissa |
| elatiivi | toipuneesta | toipuneista |
| illatiivi | toipuneeseen | toipuneisiin toipuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toipuneella | toipuneilla |
| ablatiivi | toipuneelta | toipuneilta |
| allatiivi | toipuneelle | toipuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toipuneena | toipuneina |
| translatiivi | toipuneeksi | toipuneiksi |
| abessiivi | toipuneetta | toipuneitta |
| instruktiivi | – | toipunein |
| komitatiivi | – | toipuneine |