tointua

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tointua (52-J) (taivutus [luo])

  1. selvitä, palautua esimerkiksi tajuttomuudesta tai hämmennyksestä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪oi̯nt̪uɑˣ/
  • tavutus: toin‧tu‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tointua Kielitoimiston sanakirjassa