tiukentuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tiukentuminen (38)
- teonnimi verbistä tiukentua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tiukentuminen | tiukentumiset |
| genetiivi | tiukentumisen | tiukentumisten tiukentumisien |
| partitiivi | tiukentumista | tiukentumisia |
| akkusatiivi | tiukentuminen; tiukentumisen |
tiukentumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tiukentumisessa | tiukentumisissa |
| elatiivi | tiukentumisesta | tiukentumisista |
| illatiivi | tiukentumiseen | tiukentumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tiukentumisella | tiukentumisilla |
| ablatiivi | tiukentumiselta | tiukentumisilta |
| allatiivi | tiukentumiselle | tiukentumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tiukentumisena (tiukentumisna) |
tiukentumisina |
| translatiivi | tiukentumiseksi | tiukentumisiksi |
| abessiivi | tiukentumisetta | tiukentumisitta |
| instruktiivi | – | tiukentumisin |
| komitatiivi | – | tiukentumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tiukentumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tiukentumis- | |