tipahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tipahtaminen (38)
- teonnimi verbistä tipahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tipahtaminen | tipahtamiset |
| genetiivi | tipahtamisen | tipahtamisten tipahtamisien |
| partitiivi | tipahtamista | tipahtamisia |
| akkusatiivi | tipahtaminen; tipahtamisen |
tipahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tipahtamisessa | tipahtamisissa |
| elatiivi | tipahtamisesta | tipahtamisista |
| illatiivi | tipahtamiseen | tipahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tipahtamisella | tipahtamisilla |
| ablatiivi | tipahtamiselta | tipahtamisilta |
| allatiivi | tipahtamiselle | tipahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tipahtamisena (tipahtamisna) |
tipahtamisina |
| translatiivi | tipahtamiseksi | tipahtamisiksi |
| abessiivi | tipahtamisetta | tipahtamisitta |
| instruktiivi | – | tipahtamisin |
| komitatiivi | – | tipahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tipahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tipahtamis- | |