tilintarkastaja

Suomi

Substantiivi

tilintarkastaja (10)

1. (laskentatoimi) henkilö, jolla on auktorisoitu pätevyys tehdä tilintarkastuksia, myös sisäinen tilintarkastaja

Etymologia

yhdyssana osista tili (genetiivi) ja tarkastaja

Käännökset

1. henkilö, joka tekee tilintarkastuksia

englanti: auditor norja (nynorsk): revisor m.

turkki: denetçi

Liittyvät sanat

tilintarkastus, tilintarkastusyhteisö

Aiheesta muualla

• tilintarkastaja Kielitoimiston sanakirjassa