tiikki

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Tiikki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tiikki (5-A)

  1. Etelä- ja Kaakkois-Aasian sademetsissä luontaisena kasvava lehtipuulaji (Tectona grandis)
  2. sen puuaines, jota käytetään huonekaluissa ja purjeveneiden kansien kattamiseen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪iːkːi/
  • tavutus: tiik‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tiikki tiikit
genetiivi tiikin tiikkien
(tiikkein)
partitiivi tiikkiä tiikkejä
akkusatiivi tiikki;
tiikin
tiikit
sisäpaikallissijat
inessiivi tiikissä tiikeissä
elatiivi tiikistä tiikeistä
illatiivi tiikkiin tiikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tiikillä tiikeillä
ablatiivi tiikiltä tiikeiltä
allatiivi tiikille tiikeille
muut sijamuodot
essiivi tiikkinä tiikkeinä
translatiivi tiikiksi tiikeiksi
abessiivi tiikittä tiikeittä
instruktiivi tiikein
komitatiivi tiikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tiiki-
vahva vartalo tiikki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Tämän sana-artikkelin tietojen paikkaansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli tarvitsee tarkistamista.

Artikkelin keskustelusivulla voi keskustella epäselvyyksistä.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tiikki Kielitoimiston sanakirjassa