tihuttaa

Suomi

Verbi

tihuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. sataa tihkumalla, tihkusadetta

   –Sataako siellä? –Vähän tihuttaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ihut̪ːɑːˣ/
• tavutus: ti‧hut‧taa

Käännökset

1. sataa tihkua

kroatia: rominjati

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: tihuttaminen, tihutus
• verbit: tihutella

Aiheesta muualla

• tihuttaa Kielitoimiston sanakirjassa
• tihuttaa Suomen etymologisessa sanakirjassa