tihutella

Suomi

Verbi

tihutella (67-C) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) tihuttaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ihuˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: ti‧hu‧tel‧la

Etymologia

verbi tihuttaa (heikko vokaalivartalo tihut|a- + pääte -ella)

Käännökset

1. frekventatiivinen: tihuttaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: tihutteleminen

Aiheesta muualla

• tihutella Kielitoimiston sanakirjassa