tietäjä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]
tietäjä (10)
- yliluonnollisia voimia käyttävä henkilö, jonka taikavoimat perustuvat suureen tietoon
- henkilö, joka tietää
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ie̯t̪æjæ/
- tavutus: tie‧tä‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tietäjä | tietäjät |
| genetiivi | tietäjän | tietäjien (tietäjäin) |
| partitiivi | tietäjää | tietäjiä |
| akkusatiivi | tietäjä; tietäjän |
tietäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tietäjässä | tietäjissä |
| elatiivi | tietäjästä | tietäjistä |
| illatiivi | tietäjään | tietäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tietäjällä | tietäjillä |
| ablatiivi | tietäjältä | tietäjiltä |
| allatiivi | tietäjälle | tietäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tietäjänä | tietäjinä |
| translatiivi | tietäjäksi | tietäjiksi |
| abessiivi | tietäjättä | tietäjittä |
| instruktiivi | – | tietäjin |
| komitatiivi | – | tietäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tietäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, jonka taikavoimat perustuvat suureen tietoon
|