tienoo

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tienoo

  1. (murteellinen) seutu
  2. (murteellinen, kuvaannollisesti) Määritelmä puuttuu.
    vuoden 1954 tienoilla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ie̯noː/
  • tavutus: tie‧noo

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

keskitienoo, kotitienoo, lähitienoo

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tienoo Kielitoimiston sanakirjassa