tienaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tienaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tienata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tienaava | tienaavat |
| genetiivi | tienaavan | tienaavien (tienaavain) |
| partitiivi | tienaavaa | tienaavia |
| akkusatiivi | tienaava; tienaavan | tienaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tienaavassa | tienaavissa |
| elatiivi | tienaavasta | tienaavista |
| illatiivi | tienaavaan | tienaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tienaavalla | tienaavilla |
| ablatiivi | tienaavalta | tienaavilta |
| allatiivi | tienaavalle | tienaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tienaavana | tienaavina |
| translatiivi | tienaavaksi | tienaaviksi |
| abessiivi | tienaavatta | tienaavitta |
| instruktiivi | – | tienaavin |
| komitatiivi | – | tienaavine |