tiara
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tiara (9)
- hiuksiin laitettava kaaren muotoinen koriste
- (vanhahtava) paavin kruunu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tiara | tiarat |
| genetiivi | tiaran | tiarojen (tiarain) |
| partitiivi | tiaraa | tiaroja |
| akkusatiivi | tiara; tiaran |
tiarat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tiarassa | tiaroissa |
| elatiivi | tiarasta | tiaroista |
| illatiivi | tiaraan | tiaroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tiaralla | tiaroilla |
| ablatiivi | tiaralta | tiaroilta |
| allatiivi | tiaralle | tiaroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tiarana | tiaroina |
| translatiivi | tiaraksi | tiaroiksi |
| abessiivi | tiaratta | tiaroitta |
| instruktiivi | – | tiaroin |
| komitatiivi | – | tiaroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tiara- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tiara Kielitoimiston sanakirjassa