testamentti

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Testamentti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

testamentti (5-C)

  1. (oikeustiede) jälkisäädös, määrämuotoinen oikeustoimi, jolla testaattori viimeisenä tahtonaan määrää jälkeensä jäävästä omaisuudestaan
  2. (kristinusko) toinen Raamatun kahdesta pääosasta: Uusi testamentti tai Vanha testamentti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈt̪e̞stɑ̝ˌme̞n̪t̪ːi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi testamentti testamentit
genetiivi testamentin testamenttien
partitiivi testamenttia testamentteja
akkusatiivi testamentti; testamentin testamentit
sisäpaikallissijat
inessiivi testamentissa testamenteissa
elatiivi testamentista testamenteista
illatiivi testamenttiin testamentteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi testamentilla testamenteilla
ablatiivi testamentilta testamenteilta
allatiivi testamentille testamenteille
muut sijamuodot
essiivi testamenttina testamentteina
translatiivi testamentiksi testamenteiksi
abessiivi testamentitta testamenteitta
instruktiivi testamentein
komitatiivi testamentteine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

elintestamentti, hallintaoikeustestamentti, hautaustestamentti, hoitotestamentti, testamentinmoite, testamentinvalvonta, testamenttilahjoitus, testamenttirahasto, testamenttiriita

Aiheesta muualla[muokkaa]