tervaaminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tervaaminen
- (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä tervata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tervaaminen | tervaamiset |
| genetiivi | tervaamisen | tervaamisten tervaamisien |
| partitiivi | tervaamista | tervaamisia |
| akkusatiivi | tervaaminen; tervaamisen |
tervaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tervaamisessa | tervaamisissa |
| elatiivi | tervaamisesta | tervaamisista |
| illatiivi | tervaamiseen | tervaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tervaamisella | tervaamisilla |
| ablatiivi | tervaamiselta | tervaamisilta |
| allatiivi | tervaamiselle | tervaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tervaamisena (tervaamisna) |
tervaamisina |
| translatiivi | tervaamiseksi | tervaamisiksi |
| abessiivi | tervaamisetta | tervaamisitta |
| instruktiivi | – | tervaamisin |
| komitatiivi | – | tervaamisine- + omistusliite |