teme

Katso myös: temé

Espanja

Verbi

teme

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä temer
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä temer

Italia

Verbi

teme

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä temere

Romania

Verbi

teme (y3p. teme, pp. temut)

1. pelätä

Serbia

Substantiivi

tȅme n. (kyrillinen теме)

1. päälaki
2. huippu

Ääntäminen

• IPA: /'tême/

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	teme	temena
genetiivi	temena	temena
datiivi-lokatiivi	temenu	temenima
akkusatiivi	teme	temena
vokatiivi	teme	temena
instrumentaali	temenom	temenima

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (ijekavica^?) tjeme

Substantiivi

teme

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta tema
2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta tema
3. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta tema
4. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta tema