tehotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tehotus (39)

  1. tehottaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ehot̪us/
  • tavutus: te‧ho‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tehotus tehotukset
genetiivi tehotuksen tehotusten
tehotuksien
partitiivi tehotusta tehotuksia
akkusatiivi tehotus;
tehotuksen
tehotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tehotuksessa tehotuksissa
elatiivi tehotuksesta tehotuksista
illatiivi tehotukseen tehotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tehotuksella tehotuksilla
ablatiivi tehotukselta tehotuksilta
allatiivi tehotukselle tehotuksille
muut sijamuodot
essiivi tehotuksena tehotuksina
translatiivi tehotukseksi tehotuksiksi
abessiivi tehotuksetta tehotuksitta
instruktiivi tehotuksin
komitatiivi tehotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tehotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tehotus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä tehottaa (tehot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tehotus Kielitoimiston sanakirjassa