tavu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tavu (1)
- (fonologia) sanan osa, yhden tai useamman äänteen muodostama kielen rytmiyksikkö
- Sanassa ”kolme” on kaksi tavua: ”kol” ja ”me”.
- (tietotekniikka) tavallisesti kahdeksasta bitistä koostuva tietoalkio ja datan tallennuskapasiteetin mittayksikkö
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈtɑ.ʋu/
- tavutus: ta‧vu
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tavu | tavut |
genetiivi | tavun | tavujen |
partitiivi | tavua | tavuja |
akkusatiivi | tavu; tavun |
tavut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tavussa | tavuissa |
elatiivi | tavusta | tavuista |
illatiivi | tavuun | tavuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tavulla | tavuilla |
ablatiivi | tavulta | tavuilta |
allatiivi | tavulle | tavuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tavuna | tavuina |
translatiivi | tavuksi | tavuiksi |
abessiivi | tavutta | tavuitta |
instruktiivi | – | tavuin |
komitatiivi | – | tavuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tavu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Huomautukset[muokkaa]
- (tietotekniikka)
- Vanhemmissa tietokoneissa tavun koko vaihteli, mutta nykyään tavu ja oktetti (8 bittiä) ovat paljolti synonyymejä, sillä käytännössä kaikki nykyisissä tietokoneissa tavut ovat kahdeksanbittisiä.
- Kerrannaisyksiköiden (esim. kilo-, mega-, giga-) käyttö vaihtelee lähteestä ja yhteydestä riippuen. Virallinen standardi on, että esimerkiksi kilo- tarkoittaa tasan tuhatta (103) tavua. Sitä kuitenkin käytetään myös 1 024 tavun (210) merkityksessä (ja vastaavasti megatavu voi tarkoittaa 106 eli tasan miljoonaa tai 220 = 1 048 576 tavua, jne.). Virallisen standardin mukaan näille tulisi käyttää eri etuliitteitä (kibi-, mebi-, gebi-), jotka ovat kuitenkin käytännössä melko harvinaisia. Yleensä kilotavu tarkoittaa 1 000 tavua tietoliikenteessä ja 1 024 tavua, kun puhutaan muistista tai tallennustilasta. Esimerkiksi kiintolevyjen tallennustilan kohdalla etuliitteiden monimerkityksisyys voi aiheuttaa sekaannusta.
Etymologia[muokkaa]
Juontuu verbin tavata tavoin ruotsin verbistä stava. Mahdollisesti Elias Lönnrotin luoma uudissana.[1] Sanasta käytettiin 1800-luvulla yleisesti muotoa tavuu ja nykyinen tavu-muoto esiintyy ainakin Lönnrotin vuoden 1835 Kalevalassa.[2]
Käännökset[muokkaa]
1. sanan osa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: tavuttaa
Yhdyssanat[muokkaa]
avotavu, eksatavu, gigatavu, kilotavu, lopputavu, megatavu, nousutavu, petatavu, tavuheitto, tavujako, tavukirjoitus, tavunraja, tavuraja, tavuviiva, teratavu, tsettatavu, umpitavu
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kroaatti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tavu
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivi sanasta tava
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).
- ↑ Kolehmainen, Taru: Tavun rajat. Kielikello, 2003, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 1. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen tietotekniikan sanasto
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Kroaatin substantiivien taivutusmuodot
- Suomen kielen kielitieteen sanasto
- Suomen kielen fonetiikan sanasto
- Suomen kielen uudissanat