tavu

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tavu (1)

  1. (fonologia) sanan osa, yhden tai useamman äänteen muodostama kielen rytmiyksikkö
    Sanassa ”kolme” on kaksi tavua: ”kol” ja ”me”.
  2. (tietotekniikka) tavallisesti kahdeksasta bitistä koostuva tietoalkio ja datan tallennuskapasiteetin mittayksikkö
    Tavu eli oktetti on kahdeksan bitin muodostama kokonaisuus.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tavu tavut luo
genetiivi tavun luo tavujen luo
partitiivi tavua luo tavuja luo
akkusatiivi tavu; tavun luo tavut luo
sisäpaikallissijat
inessiivi tavussa luo tavuissa
elatiivi tavusta luo tavuista
illatiivi tavuun luo tavuihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi tavulla luo tavuilla
ablatiivi tavulta luo tavuilta
allatiivi tavulle luo tavuille
muut sijamuodot
essiivi tavuna luo tavuina luo
translatiivi tavuksi luo tavuiksi
abessiivi tavutta tavuitta
instruktiivi tavuin
komitatiivi tavuine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

avotavu, tavuheitto, tavujako, tavukirjoitus, tavuviiva, umpitavu

Aiheesta muualla[muokkaa]