tavis
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tavis (39)
- (puhekieltä) ”tavalliseksi” ajateltu henkilö
- Mitäs me tavikset siihen sanomme?
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑʋis/
- tavutus: ta‧vis
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tavis | tavikset |
| genetiivi | taviksen | tavisten taviksien |
| partitiivi | tavista | taviksia |
| akkusatiivi | tavis; taviksen |
tavikset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taviksessa | taviksissa |
| elatiivi | taviksesta | taviksista |
| illatiivi | tavikseen | taviksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taviksella | taviksilla |
| ablatiivi | tavikselta | taviksilta |
| allatiivi | tavikselle | taviksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taviksena | taviksina |
| translatiivi | tavikseksi | taviksiksi |
| abessiivi | taviksetta | taviksitta |
| instruktiivi | – | taviksin |
| komitatiivi | – | taviksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tavikse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tavis- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tavis Kielitoimiston sanakirjassa