tatami
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tatami (5)
- riisinoljista punottu japanilainen lattiapäällyste, eräänlainen matto, joka on kooltaan määrämittainen ja tyypillisesti peittävät koko huoneen lattiapinta-alan
- eräiden kamppailulajien ottelupaikka tai dojon lattiapäällyste; kamppailulajissa käytettävä matto
- Kisat oteltiin viidellä tatamilla, lähes 500 urheilijan voimin ja 45 tuomarin avulla.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑt̪ɑmi/
- tavutus: ta‧ta‧mi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tatami | tatamit |
| genetiivi | tatamin | tatamien (tatamein) |
| partitiivi | tatamia | tatameja |
| akkusatiivi | tatami; tatamin |
tatamit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tatamissa | tatameissa |
| elatiivi | tatamista | tatameista |
| illatiivi | tatamiin | tatameihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tatamilla | tatameilla |
| ablatiivi | tatamilta | tatameilta |
| allatiivi | tatamille | tatameille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tatamina | tatameina |
| translatiivi | tatamiksi | tatameiksi |
| abessiivi | tatamitta | tatameitta |
| instruktiivi | – | tatamein |
| komitatiivi | – | tatameine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tatami- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]japanin kielen 畳 (たたみ, tatami)
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tatami Kielitoimiston sanakirjassa