Siirry sisältöön

tarttuma

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tarttuma (10)

  1. (vanhahtava, Raamattu) tartunta

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ɑrt̪ːumɑ/
  • tavutus: tart‧tu‧ma

Huomautukset

[muokkaa]
  • Sanaa on vuoden 1933 Vanhan testamentin suomennoksessa käytetty sanan tartunta sijasta yhtä poikkeusta (ja taivutusmuotoja) lukuun ottamatta yksinomaisesti

Substantiivi

[muokkaa]

tarttuma

  1. yhdyssanojen alkuosana sama kuin tarttumis-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]