tarttua
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]tarttua (52-C) (taivutus[luo])
- ottaa kiinni
- Hän tarttui minua kädestä.
- jäädä kiinni, kiinnittyä
- Likaa tarttui vaatteisiin.
- (sairaudesta) levitä yksilöstä toiseen
- Flunssa tarttuu herkästi käsien kautta.
- kiinnittää huomiota, vastata johonkin, tehdä asialle jotakin
- Hänen olisi kannattanut tarttua esitettyyn kysymykseen.
- Opettaja ei tarttunut koulukiusaamiseen lainkaan.
- Hän ei tarttunut ajoissa ilmenneisiin ongelmiin.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑrt̪ːuɑˣ/
- tavutus: tart‧tu‧a
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: tarttuma, tarttuminen, tartunta
- verbit: tartuttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]tarttumaelin, tarttumajalka, tarttumalaite, tarttumapinta, tarttumisheijaste, tarttumislelu, tarttumisrefleksi
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tarttua Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1158 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”tarttua”.
- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”tarrata”.