tarkkailija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tarkkailija (12)
- henkilö joka tarkkailee
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑrkːɑi̯ˌlijɑ/
- tavutus: tark‧kai‧li‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tarkkailija | tarkkailijat |
| genetiivi | tarkkailijan | tarkkailijoiden tarkkailijoitten (tarkkailijain) |
| partitiivi | tarkkailijaa | tarkkailijoita |
| akkusatiivi | tarkkailija; tarkkailijan |
tarkkailijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tarkkailijassa | tarkkailijoissa |
| elatiivi | tarkkailijasta | tarkkailijoista |
| illatiivi | tarkkailijaan | tarkkailijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tarkkailijalla | tarkkailijoilla |
| ablatiivi | tarkkailijalta | tarkkailijoilta |
| allatiivi | tarkkailijalle | tarkkailijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tarkkailijana | tarkkailijoina |
| translatiivi | tarkkailijaksi | tarkkailijoiksi |
| abessiivi | tarkkailijatta | tarkkailijoitta |
| instruktiivi | – | tarkkailijoin |
| komitatiivi | – | tarkkailijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tarkkailija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi tarkkailla (vokaalivartalo tarkkaile- → j:n edellä tarkkaili-) + johdin -ja
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tarkkailija Kielitoimiston sanakirjassa