tariffi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tariffi (5)

  1. tullimaksu
  2. vahvistetun hinnaston osoittama hinta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑrifːi/
  • tavutus: ta‧rif‧fi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tariffi tariffit
genetiivi tariffin tariffien
(tariffein)
partitiivi tariffia tariffeja
akkusatiivi tariffi;
tariffin
tariffit
sisäpaikallissijat
inessiivi tariffissa tariffeissa
elatiivi tariffista tariffeista
illatiivi tariffiin tariffeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tariffilla tariffeilla
ablatiivi tariffilta tariffeilta
allatiivi tariffille tariffeille
muut sijamuodot
essiivi tariffina tariffeina
translatiivi tariffiksi tariffeiksi
abessiivi tariffitta tariffeitta
instruktiivi tariffein
komitatiivi tariffeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tariffi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta tariff < keskieurooppalaisten kielten mm. italian tariffa välityksellä, ehkä turkin tarife kautta, < arabian sanasta تَعْرِيف (taʿrīf)[1][2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

puhelintariffi, rahtitariffi, rautatietariffi, sähkötariffi, tullitariffi, yötariffi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tariffi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 379. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
  2. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.