taputus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

taputus (39)

  1. taputtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑput̪us/
  • tavutus: ta‧pu‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taputus taputukset
genetiivi taputuksen taputusten
taputuksien
partitiivi taputusta taputuksia
akkusatiivi taputus;
taputuksen
taputukset
sisäpaikallissijat
inessiivi taputuksessa taputuksissa
elatiivi taputuksesta taputuksista
illatiivi taputukseen taputuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi taputuksella taputuksilla
ablatiivi taputukselta taputuksilta
allatiivi taputukselle taputuksille
muut sijamuodot
essiivi taputuksena taputuksina
translatiivi taputukseksi taputuksiksi
abessiivi taputuksetta taputuksitta
instruktiivi taputuksin
komitatiivi taputuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taputukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
taputus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä taputtaa (taput- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kättentaputus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • taputus Kielitoimiston sanakirjassa