tappaja

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tappaja (10)

  1. henkilö, joka tappaa
    Tuntematon tappaja iski keskellä Tukholmaa! (Iltalehti 1.3.1986)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑpːɑjɑ/
  • tavutus: tap‧pa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tappaja tappajat
genetiivi tappajan tappajien
(tappajain)
partitiivi tappajaa tappajia
akkusatiivi tappaja;
tappajan
tappajat
sisäpaikallissijat
inessiivi tappajassa tappajissa
elatiivi tappajasta tappajista
illatiivi tappajaan tappajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tappajalla tappajilla
ablatiivi tappajalta tappajilta
allatiivi tappajalle tappajille
muut sijamuodot
essiivi tappajana tappajina
translatiivi tappajaksi tappajiksi
abessiivi tappajatta tappajitta
instruktiivi tappajin
komitatiivi tappajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tappaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ammattitappaja, papintappaja, tappajasolu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tappaja Kielitoimiston sanakirjassa