tapahtuma
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tapahtuma (10)
- asia, joka tapahtuu odotetusti tai sattumalta
- Tapahtumalla oli vain joitakin silminnäkijöitä.
- yleensä julkinen tilaisuus, jossa on ennalta ilmoitettua ohjelmaa
- Tapahtuman osanottajat saivat osakseen laajan tietopaketin.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑpɑhˌt̪umɑ/
- tavutus: ta‧pah‧tu‧ma
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tapahtuma | tapahtumat |
| genetiivi | tapahtuman | tapahtumien (tapahtumain) |
| partitiivi | tapahtumaa | tapahtumia |
| akkusatiivi | tapahtuma; tapahtuman |
tapahtumat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tapahtumassa | tapahtumissa |
| elatiivi | tapahtumasta | tapahtumista |
| illatiivi | tapahtumaan | tapahtumiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tapahtumalla | tapahtumilla |
| ablatiivi | tapahtumalta | tapahtumilta |
| allatiivi | tapahtumalle | tapahtumille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tapahtumana | tapahtumina |
| translatiivi | tapahtumaksi | tapahtumiksi |
| abessiivi | tapahtumatta | tapahtumitta |
| instruktiivi | – | tapahtumin |
| komitatiivi | – | tapahtumine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tapahtuma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. asia, joka tapahtuu
2. julkinen tilaisuus, jossa tehdään jotakin ennalta päätettyä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: tapahtumaton
Yhdyssanat[muokkaa]
kesätapahtuma, kulttuuritapahtuma, liiketapahtuma, luomistapahtuma, maailmantapahtuma, mediatapahtuma, merkkitapahtuma, musiikkitapahtuma, oheistapahtuma, oikeustapahtuma, perhetapahtuma, päiväntapahtuma, päätapahtuma, sotatapahtuma, suurtapahtuma, taidetapahtuma, tapahtumahorisontti, tapahtumajärjestäjä, tapahtumakalenteri, tapahtumaketju, tapahtumakysely, tapahtumaköyhä, tapahtumapaikka, tapahtumarikas, tapahtumasarja, tilitapahtuma, toritapahtuma, vakuutustapahtuma