tapaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tapaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tavata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tapaava | tapaavat |
| genetiivi | tapaavan | tapaavien (tapaavain) |
| partitiivi | tapaavaa | tapaavia |
| akkusatiivi | tapaava; tapaavan | tapaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tapaavassa | tapaavissa |
| elatiivi | tapaavasta | tapaavista |
| illatiivi | tapaavaan | tapaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tapaavalla | tapaavilla |
| ablatiivi | tapaavalta | tapaavilta |
| allatiivi | tapaavalle | tapaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tapaavana | tapaavina |
| translatiivi | tapaavaksi | tapaaviksi |
| abessiivi | tapaavatta | tapaavitta |
| instruktiivi | – | tapaavin |
| komitatiivi | – | tapaavine |