takaosa
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]takaosa (10)
- jonkin konkreettisen sisä- tai ulkopuolelta tarkasteltavissa olevan takana, usein taimmaisena, oleva taho tai puoli, jota usein voidaan tarkastella myös ylä- tai alapuolelta
- Linja-auton ovelta katsottuna näyttää täydeltä vaikka takaosassa on vielä istumapaikkoja.
- Peräänajossa auton takaosa painui sisään.
- Tontin takaosaan voidaan raivata kasvimaata.
- Kuppilan takaosan hämärässä saattoi rauhassa sekoitella.
- Aseen piipun takaosasta, patrunapesän puolelta, tarkasteltuna ei piipun supistusta voinut havaita paljaalla silmällä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑkɑˌosɑ/
- tavutus: ta‧ka‧o‧sa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | takaosa | takaosat |
| genetiivi | takaosan | takaosien (takaosain) |
| partitiivi | takaosaa | takaosia |
| akkusatiivi | takaosa; takaosan |
takaosat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | takaosassa | takaosissa |
| elatiivi | takaosasta | takaosista |
| illatiivi | takaosaan | takaosiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | takaosalla | takaosilla |
| ablatiivi | takaosalta | takaosilta |
| allatiivi | takaosalle | takaosille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | takaosana | takaosina |
| translatiivi | takaosaksi | takaosiksi |
| abessiivi | takaosatta | takaositta |
| instruktiivi | – | takaosin |
| komitatiivi | – | takaosine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | takaosa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- takaosa Kielitoimiston sanakirjassa