takamaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

takamaa (18)

  1. syrjäinen alue, syrjäseutu
    Suomi ei ole enää Euroopan takamaa.
  2. jonkin takana oleva maa-alue
    Talon takamaat ovat heinällä.
  3. keskuspaikkakunnan vaikutusalueesta talousmaantieteessä ja taloushistoriassa käytetty nimitys
  4. historiallisissa yhteyksissä talon, kylän, jakokunnan tai pitäjän erillään sijaitseva omistus tai nautinta-alue

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑkɑˌmɑː/
  • tavutus: ta‧ka‧maa

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista taka- ja maa

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • takamaa Kielitoimiston sanakirjassa