takaa-ajaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
takaa-ajaja (10)
- henkilö, joka ajaa jotakuta takaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑkɑːˌɑjɑjɑ/
- tavutus: ta‧kaa‧a‧ja‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | takaa-ajaja | takaa-ajajat |
| genetiivi | takaa-ajajan | takaa-ajajien (takaa-ajajain) |
| partitiivi | takaa-ajajaa | takaa-ajajia |
| akkusatiivi | takaa-ajaja; takaa-ajajan |
takaa-ajajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | takaa-ajajassa | takaa-ajajissa |
| elatiivi | takaa-ajajasta | takaa-ajajista |
| illatiivi | takaa-ajajaan | takaa-ajajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | takaa-ajajalla | takaa-ajajilla |
| ablatiivi | takaa-ajajalta | takaa-ajajilta |
| allatiivi | takaa-ajajalle | takaa-ajajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | takaa-ajajana | takaa-ajajina |
| translatiivi | takaa-ajajaksi | takaa-ajajiksi |
| abessiivi | takaa-ajajatta | takaa-ajajitta |
| instruktiivi | – | takaa-ajajin |
| komitatiivi | – | takaa-ajajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | takaa-ajaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista takaa ja ajaja
Aiheesta muualla[muokkaa]
- takaa-ajaja Kielitoimiston sanakirjassa