taivaltaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]taivaltaja (10)
- henkilö, joka taivaltaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑi̯ʋɑlˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: tai‧val‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taivaltaja | taivaltajat |
| genetiivi | taivaltajan | taivaltajien (taivaltajain) |
| partitiivi | taivaltajaa | taivaltajia |
| akkusatiivi | taivaltaja; taivaltajan |
taivaltajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taivaltajassa | taivaltajissa |
| elatiivi | taivaltajasta | taivaltajista |
| illatiivi | taivaltajaan | taivaltajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taivaltajalla | taivaltajilla |
| ablatiivi | taivaltajalta | taivaltajilta |
| allatiivi | taivaltajalle | taivaltajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taivaltajana | taivaltajina |
| translatiivi | taivaltajaksi | taivaltajiksi |
| abessiivi | taivaltajatta | taivaltajitta |
| instruktiivi | – | taivaltajin |
| komitatiivi | – | taivaltajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taivaltaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka taivaltaa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- taivaltaja Kielitoimiston sanakirjassa