taitavuus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taitavuus | taitavuudet |
genetiivi | taitavuuden | taitavuuksien |
partitiivi | taitavuutta | taitavuuksia |
akkusatiivi | taitavuus; taitavuuden |
taitavuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taitavuudessa | taitavuuksissa |
elatiivi | taitavuudesta | taitavuuksista |
illatiivi | taitavuuteen | taitavuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taitavuudella | taitavuuksilla |
ablatiivi | taitavuudelta | taitavuuksilta |
allatiivi | taitavuudelle | taitavuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taitavuutena | taitavuuksina |
translatiivi | taitavuudeksi | taitavuuksiksi |
abessiivi | taitavuudetta | taitavuuksitta |
instruktiivi | – | taitavuuksin |
komitatiivi | – | taitavuuksine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
sanan taitava vartalosta taitav- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on taitava
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- taitavuus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40