taitavuus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taitavuus | taitavuudet |
| genetiivi | taitavuuden | taitavuuksien |
| partitiivi | taitavuutta | taitavuuksia |
| akkusatiivi | taitavuus; taitavuuden |
taitavuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taitavuudessa | taitavuuksissa |
| elatiivi | taitavuudesta | taitavuuksista |
| illatiivi | taitavuuteen | taitavuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taitavuudella | taitavuuksilla |
| ablatiivi | taitavuudelta | taitavuuksilta |
| allatiivi | taitavuudelle | taitavuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taitavuutena | taitavuuksina |
| translatiivi | taitavuudeksi | taitavuuksiksi |
| abessiivi | taitavuudetta | taitavuuksitta |
| instruktiivi | – | taitavuuksin |
| komitatiivi | – | taitavuuksine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
sanan taitava vartalosta taitav- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on taitava
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- taitavuus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40