Siirry sisältöön

törkeily

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

törkeily (2)

  1. törkeileminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ørkei̯ly/
  • tavutus: tör‧kei‧ly

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi törkeily törkeilyt
genetiivi törkeilyn törkeilyjen
törkeilyiden
törkeilyitten
partitiivi törkeilyä törkeilyitä
törkeilyjä
akkusatiivi törkeily;
törkeilyn
törkeilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi törkeilyssä törkeilyissä
elatiivi törkeilystä törkeilyistä
illatiivi törkeilyyn törkeilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi törkeilyllä törkeilyillä
ablatiivi törkeilyltä törkeilyiltä
allatiivi törkeilylle törkeilyille
muut sijamuodot
essiivi törkeilynä törkeilyinä
translatiivi törkeilyksi törkeilyiksi
abessiivi törkeilyttä törkeilyittä
instruktiivi törkeilyin
komitatiivi törkeilyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo törkeily-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]