täyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
täyttäminen (38)
- teonnimi verbistä täyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | täyttäminen | täyttämiset |
| genetiivi | täyttämisen | täyttämisten täyttämisien |
| partitiivi | täyttämistä | täyttämisiä |
| akkusatiivi | täyttäminen; täyttämisen |
täyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | täyttämisessä | täyttämisissä |
| elatiivi | täyttämisestä | täyttämisistä |
| illatiivi | täyttämiseen | täyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | täyttämisellä | täyttämisillä |
| ablatiivi | täyttämiseltä | täyttämisiltä |
| allatiivi | täyttämiselle | täyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | täyttämisenä (täyttämisnä) |
täyttämisinä |
| translatiivi | täyttämiseksi | täyttämisiksi |
| abessiivi | täyttämisettä | täyttämisittä |
| instruktiivi | – | täyttämisin |
| komitatiivi | – | täyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | täyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
täyttämis- | |