sänki

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sänki (7-G)

  1. leikatun viljan tai heinän maahan jäävä, yleensä pysty, juuressa kiinni oleva korren tyviosa
  2. karhea, hiljattain ajettu karvoitus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsæŋki/, [ˈsæŋk̟i]
  • tavutus: sän‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sänki sänget
genetiivi sängen sänkien
(sänkein)
partitiivi sänkeä sänkiä
akkusatiivi sänki;
sängen
sänget
sisäpaikallissijat
inessiivi sängessä sängissä
elatiivi sängestä sängistä
illatiivi sänkeen sänkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sängellä sängillä
ablatiivi sängeltä sängiltä
allatiivi sängelle sängille
muut sijamuodot
essiivi sänkenä sänkinä
translatiivi sängeksi sängiksi
abessiivi sängettä sängittä
instruktiivi sängin
komitatiivi sänkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sänge-
vahva vartalo sänke-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

parransänki, sänkipelto

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sänki Kielitoimiston sanakirjassa