syöpä

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Syöpä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Syöpäsolu

Substantiivi[muokkaa]

syöpä (10-E)

  1. (lääketiede) sairaus, jossa jostain syystä muuttuneet elimistön solut alkavat jakautua liian nopeasti, eivätkä kehon säätelymekanismit kykene hillitsemään solujen lisääntymistä ja muodostuu pahanlaatuisia kasvaimia
  2. (kuvaannollisesti) jokin vahingollinen asia mistä on vaikea päästä eroon kuten kyseisestä sairaudesta
    Korruptio on yhteiskunnan syöpä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsyø̯pæ/, [ˈsʷyø̞pæ]
  • tavutus: syö‧pä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi syöpä syövät
genetiivi syövän syöpien
(syöpäin)
partitiivi syöpää syöpiä
akkusatiivi syöpä;
syövän
syövät
sisäpaikallissijat
inessiivi syövässä syövissä
elatiivi syövästä syövistä
illatiivi syöpään syöpiin
ulkopaikallissijat
adessiivi syövällä syövillä
ablatiivi syövältä syöviltä
allatiivi syövälle syöville
muut sijamuodot
essiivi syöpänä syöpinä
translatiivi syöväksi syöviksi
abessiivi syövättä syövittä
instruktiivi syövin
komitatiivi syöpine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo syövä-
vahva vartalo syöpä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aitosyöpä, aivosyöpä, eturauhassyöpä, haimasyöpä, huulisyöpä, ihosyöpä, imusolmukesyöpä, keuhkosyöpä, kielisyöpä, kivessyöpä, kohdunkaulasyöpä, kohtusyöpä, luusyöpä, mahasyöpä, maksasyöpä, munasarjasyöpä, munuaissyöpä, männynversosyöpä, perunasyöpä, peräsuolisyöpä, rintasyöpä, saarekesolusyöpä, sappirakkosyöpä, suusyöpä, sydänsyöpä, syöpägeeni, syöpäkasvain, syöpäkudos, syöpäkuolleisuus, syöpälapsi, syöpälääke, syöpäpotilas, syöpäsairaus, syöpäsolu, syöpätauti, syöpätutkimus, syöpävaara, syöpävirus, syöväntutkimus, tukikudossyöpä, tyvisolusyöpä, vatsasyöpä, verisyöpä, versosyöpä

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

syöpä

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä syödä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä syödä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä syödä
    Syöpä nyt kaikki. (+ liitepartikkeli -pä)
    Syöpä Pekka paljon makaronilaatikkoa! (+ liitepartikkeli -pä)