syönti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- syömisen tapahtuma
- Syönti kävi vanhasta tottumuksesta, vaik'ei ollut yhtään nälkä.
- ajankohta, jolloin kalat syövät, syöntiaika
- Kun pääsimme onkipaikalle syönti oli jo ohi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsyø̯nt̪i/
- tavutus: syön‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | syönti | syönnit |
| genetiivi | syönnin | syöntien (syöntein) |
| partitiivi | syöntiä | syöntejä |
| akkusatiivi | syönti; syönnin |
syönnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | syönnissä | syönneissä |
| elatiivi | syönnistä | syönneistä |
| illatiivi | syöntiin | syönteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | syönnillä | syönneillä |
| ablatiivi | syönniltä | syönneiltä |
| allatiivi | syönnille | syönneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | syöntinä | syönteinä |
| translatiivi | syönniksi | syönneiksi |
| abessiivi | syönnittä | syönneittä |
| instruktiivi | – | syönnein |
| komitatiivi | – | syönteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | syönni- | |
| vahva vartalo | syönti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi syödä (vartalo syönti-) + johdin [[-{{{4}}}#Suomi|-{{{4}}}]]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]aamusyönti, ihmissyönti, iltsasyönti, syöntiaika, ylensyönti
Aiheesta muualla
[muokkaa]- syönti Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1168 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa