suvereenius

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suvereenius (40)[1]

  1. se, että on suvereeni

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suvereenius suvereeniudet
genetiivi suvereeniuden suvereeniuksien
partitiivi suvereeniutta suvereeniuksia
akkusatiivi suvereenius;
suvereeniuden
suvereeniudet
sisäpaikallissijat
inessiivi suvereeniudessa suvereeniuksissa
elatiivi suvereeniudesta suvereeniuksista
illatiivi suvereeniuteen suvereeniuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suvereeniudella suvereeniuksilla
ablatiivi suvereeniudelta suvereeniuksilta
allatiivi suvereeniudelle suvereeniuksille
muut sijamuodot
essiivi suvereeniutena suvereeniuksina
translatiivi suvereeniudeksi suvereeniuksiksi
abessiivi suvereeniudetta suvereeniuksitta
instruktiivi suvereeniuksin
komitatiivi suvereeniuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan suvereeni vartalosta suvereeni- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40