suvaitsevuus

Suomi

Substantiivi

suvaitsevuus (40)

se, että on suvaitseva

Ääntäminen

IPA: /ˈsuʋɑi̯t̪ˌseʋuːs/
tavutus: su‧vait‧se‧vuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	suvaitsevuus	suvaitsevuudet
genetiivi	suvaitsevuuden	suvaitsevuuksien
partitiivi	suvaitsevuutta	suvaitsevuuksia
akkusatiivi	suvaitsevuus; suvaitsevuuden	suvaitsevuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	suvaitsevuudessa	suvaitsevuuksissa
elatiivi	suvaitsevuudesta	suvaitsevuuksista
illatiivi	suvaitsevuuteen	suvaitsevuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	suvaitsevuudella	suvaitsevuuksilla
ablatiivi	suvaitsevuudelta	suvaitsevuuksilta
allatiivi	suvaitsevuudelle	suvaitsevuuksille
muut sijamuodot
essiivi	suvaitsevuutena	suvaitsevuuksina
translatiivi	suvaitsevuudeksi	suvaitsevuuksiksi
abessiivi	suvaitsevuudetta	suvaitsevuuksitta
instruktiivi	–	suvaitsevuuksin
komitatiivi	–	suvaitsevuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	suvaitsevuude-
vahva vartalo	suvaitsevuute-
konsonantti- vartalo	suvaitsevuut-

Etymologia

sanan suvaitseva vartalosta suvaitsev- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on suvaitseva

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

suvaitsevuus Kielitoimiston sanakirjassa