suuntavilkku

Suomi

Substantiivi

suuntavilkku

1. moottoriajoneuvon tavallisesti kyljessä ja etu- ja takavalojen yhteydessä sijaitseva vilkkuva lamppu, joka ilmaisee sen mihin suuntaan ajoneuvo on kääntymässä sen avulla kummalla puolella ajoneuvoa lamppu vilkkuu

Etymologia

• yhdyssana sanoista suunta ja vilkku

Käännökset

1. moottoriajoneuvon tavallisesti kyljessä ja etu- ja takavalojen yhteydessä sijaitseva vilkkuva lamppu, joka ilmaisee sen mihin suuntaan ajoneuvo on kääntymässä sen avulla kummalla puolella ajoneuvoa lamppu vilkkuu

englanti: blinkers(AmE), turn signal (AmE), indicator (BrE), winker (BrE) espanja: intermitente m.

saksa: Blinker m. viro: suunatuli

Aiheesta muualla

• suuntavilkku Kielitoimiston sanakirjassa