suunnistus

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Suunnistus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Suunnistus [2]

Substantiivi[muokkaa]

suunnistus (39)[1]

  1. suunnistaminen
  2. urheilulaji, jossa kartan ja kompassin avulla suunnistetaan rastien välillä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsuːnːist̪us/
  • tavutus: suun‧nis‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suunnistus suunnistukset
genetiivi suunnistuksen suunnistusten
suunnistuksien
partitiivi suunnistusta suunnistuksia
akkusatiivi suunnistus;
suunnistuksen
suunnistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi suunnistuksessa suunnistuksissa
elatiivi suunnistuksesta suunnistuksista
illatiivi suunnistukseen suunnistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suunnistuksella suunnistuksilla
ablatiivi suunnistukselta suunnistuksilta
allatiivi suunnistukselle suunnistuksille
muut sijamuodot
essiivi suunnistuksena suunnistuksina
translatiivi suunnistukseksi suunnistuksiksi
abessiivi suunnistuksetta suunnistuksitta
instruktiivi suunnistuksin
komitatiivi suunnistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo suunnistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
suunnistus-

Etymologia[muokkaa]

suunnistaa + -us

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hiihtosuunnistus, korttelisuunnistus, reittisuunnistus, sukellussuunnistus, suunnistuskartta, suunnistuskilpailu, suunnistustaulu, viestisuunnistus, yösuunnistus

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39