suunnistaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
suunnistaja (10)
- henkilö, joka suunnistaa; suunnistusta harrastava henkilö
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsuːnːisˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: suun‧nis‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suunnistaja | suunnistajat |
| genetiivi | suunnistajan | suunnistajien (suunnistajain) |
| partitiivi | suunnistajaa | suunnistajia |
| akkusatiivi | suunnistaja; suunnistajan |
suunnistajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suunnistajassa | suunnistajissa |
| elatiivi | suunnistajasta | suunnistajista |
| illatiivi | suunnistajaan | suunnistajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suunnistajalla | suunnistajilla |
| ablatiivi | suunnistajalta | suunnistajilta |
| allatiivi | suunnistajalle | suunnistajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suunnistajana | suunnistajina |
| translatiivi | suunnistajaksi | suunnistajiksi |
| abessiivi | suunnistajatta | suunnistajitta |
| instruktiivi | – | suunnistajin |
| komitatiivi | – | suunnistajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suunnistaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. suunnistusta harrastava henkilö
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- suunnistaja Kielitoimiston sanakirjassa