surkuttelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]surkuttelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsurkut̪ˌt̪elu/
- tavutus: sur‧kut‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | surkuttelu | surkuttelut |
| genetiivi | surkuttelun | surkuttelujen surkutteluiden surkutteluitten |
| partitiivi | surkuttelua | surkutteluita surkutteluja |
| akkusatiivi | surkuttelu; surkuttelun |
surkuttelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | surkuttelussa | surkutteluissa |
| elatiivi | surkuttelusta | surkutteluista |
| illatiivi | surkutteluun | surkutteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | surkuttelulla | surkutteluilla |
| ablatiivi | surkuttelulta | surkutteluilta |
| allatiivi | surkuttelulle | surkutteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | surkutteluna | surkutteluina |
| translatiivi | surkutteluksi | surkutteluiksi |
| abessiivi | surkuttelutta | surkutteluitta |
| instruktiivi | – | surkutteluin |
| komitatiivi | – | surkutteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | surkuttelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi surkutella ((vahva) vokaalivartalo surkuttele-) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. surkutteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- surkuttelu Kielitoimiston sanakirjassa