Siirry sisältöön

surkuttelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

surkuttelu (2)

  1. surkutteleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsurkut̪ˌt̪elu/
  • tavutus: sur‧kut‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi surkuttelu surkuttelut
genetiivi surkuttelun surkuttelujen
surkutteluiden
surkutteluitten
partitiivi surkuttelua surkutteluita
surkutteluja
akkusatiivi surkuttelu;
surkuttelun
surkuttelut
sisäpaikallissijat
inessiivi surkuttelussa surkutteluissa
elatiivi surkuttelusta surkutteluista
illatiivi surkutteluun surkutteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi surkuttelulla surkutteluilla
ablatiivi surkuttelulta surkutteluilta
allatiivi surkuttelulle surkutteluille
muut sijamuodot
essiivi surkutteluna surkutteluina
translatiivi surkutteluksi surkutteluiksi
abessiivi surkuttelutta surkutteluitta
instruktiivi surkutteluin
komitatiivi surkutteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo surkuttelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi surkutella + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]