surkeus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

surkeus (40)[1]

  1. se, että on surkea

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsurkeus/ tai /ˈsurkeu̯s/
  • tavutus: sur‧ke‧us / sur‧keus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi surkeus surkeudet
genetiivi surkeuden surkeuksien
partitiivi surkeutta surkeuksia
akkusatiivi surkeus;
surkeuden
surkeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi surkeudessa surkeuksissa
elatiivi surkeudesta surkeuksista
illatiivi surkeuteen surkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi surkeudella surkeuksilla
ablatiivi surkeudelta surkeuksilta
allatiivi surkeudelle surkeuksille
muut sijamuodot
essiivi surkeutena surkeuksina
translatiivi surkeudeksi surkeuksiksi
abessiivi surkeudetta surkeuksitta
instruktiivi surkeuksin
komitatiivi surkeuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan surkea vartalosta surke- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • surkeus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40