surettanut

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

surettanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä surettaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi surettanut surettaneet
genetiivi surettaneen surettaneiden
surettaneitten
partitiivi surettanutta surettaneita
akkusatiivi surettanut; surettaneen surettaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi surettaneessa surettaneissa
elatiivi surettaneesta surettaneista
illatiivi surettaneeseen surettaneisiin
surettaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi surettaneella surettaneilla
ablatiivi surettaneelta surettaneilta
allatiivi surettaneelle surettaneille
muut sijamuodot
essiivi surettaneena surettaneina
translatiivi surettaneeksi surettaneiksi
abessiivi surettaneetta surettaneitta
instruktiivi surettanein
komitatiivi surettaneine