suorituskondiktio

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suorituskondiktio (3)

  1. (velvoiteoikeus) edunpalautus, jossa toinen on saanut perusteetonta etua tappionkärsijän tekemien toimien vuoksi; suorituskondiktio on kyseessä esimerkiksi silloin, kun myyjä on saanut kauppahinnan, mutta sitä vastaava suoritus jää osittain tai kokonaan toteutumatta

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vieruskäsitteet[muokkaa]